Rauhan, kulttuurin ja aktivismin
verkkojulkaisu
Metroasemalla Chilen Santiagossa on Mono Gonzálezin näyttävä seinämaalaus.
Kuva: Luis Bustamante
Tässä teille Uuden Sivun ensimmäinen numero vuonna 2025, olkaa hyvät!
Aiheenamme on tällä kertaa katujen taide. Pohdimme sen merkitystä jokapäiväisessä
elämässämme ja yhteiskunnallista vaikutusvaltaa eri puolilla maailmaa. Katutaide näyttää historian kerrostumia ja taistelua näkyvyyden puolesta – joskus laillisesti, usein ilman lupaa.
Katutaide on monin paikoin jäänyt kaupallisen estetiikan jalkoihin, mutta kun katsomme tarkemmin, voimme nähdä, kuinka se elää ja hengittää yhteiskunnallisten liikkeiden ja poikkeuksellisten taiteilijoiden, kuten chileläisen Mono Gonzálezin tai anonyymin Banksyn kautta. Myös Meksikon seinämaalausliike on esimerkki taiteen voimasta vastata kolonialismin perintöön ja porvarilliseen taidekäsitykseen.
Graffiteista, performansseista ja katujen taiteesta on mahdotonta puhua kytkemättä niitä laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kolonialismin perintö elää edelleen monin tavoin, kuten olemme viime viikkoina huomanneet. Yhdysvaltojen viimeaikaiset shokkipuheet osoittavat, miten vahvasti uuskolonialistiset pyrkimykset elävät. Kun presidentti Donald Trump viljelee ympäriinsä pelkoa, uhkauksia ja ylimielisyyttä, imperialistiset tavoitteet uhkaavat muuttua arkipäiväiseksi politiikaksi. Trumpin suhtautuminen Gazaan, Kanadaan, Grönlantiin ja Panaman kanavaan herätti kysymyksen kansojen itsemääräämisoikeudesta. Entä kuinka paljon Nato-jäsenyys enää suojaa pienempiä maita? Yhdysvallat ei ole sama kuin Nato, mutta sen vaikutusvalta liitossa on kiistaton.
Kun Trumppi pistää maailmanjärjestystä uusiksi, Eurooppa katselee vierestä. Tässä pelissä Ukrainalle on langennut heittopussin rooli, jonka mielipidettä ei kysytä.
Trumpin uusliberalismi yhdistettynä miljardööri Elon Muskin häikäilemättömään toimintaan on luonut dystooppisen ilmapiirin. Militaristinen varustelu ja hierarkioiden vahvistaminen heikentävät taiteen vapautta ja vievät meitä yhä syvemmälle luokkayhteiskuntaan. Katutaide, joka usein ilmentää vastarintaa ja poliittista kritiikkiä, on erityisen uhattuna.
Sensuuri ei ole vain valtioiden, vaan myös teknologiajättien ja kaupallisten intressien työkalu. Graffitit sensuroidaan, koska ne ovat ”liian poliittisia”, liian suoria, liian epämukavia. Graffitin ja seinämaalausten voima piilee juuri niiden luvattomuudessa. Kun taide sopeutuu luvallisiin puitteisiin, sen alkuperäinen kapinallinen voima heikkenee.
Uudella Sivulla tiedämme, miten vaikeaa on saada julkisuuteen juttuja, joiden näkökulmat
poikkeavat valtavirrasta. Teemme työtä vapaaehtoispohjalta ilman varoja, ja juttujemme näkyvyys riippuu somen algoritmeista ja lukijoidemme aktiivisuudesta. Vaikka olemme yrittäneet ostaa näkyvyyttä rahalla, sisältömme sensuroidaan usein juurikin ”liian poliittisena”. Status Quo on rakentanut niin paksut muurit, että niiden heiluttaminen vaatii kovaa työtä ja vähän onnen kantamoisiakin.
Tämä pääkirjoitus on kutsu keskusteluun: Mikä on taiteen tehtävä maailmassa, jossa sensuuri ja imperialismi ovat arkipäivää? Uuden Sivun toimituskunta kutsuu sinut lukijatapaamiseen maaliskuussa Helsingin keskustakirjasto Oodiin 29.3. klo 14. Tule keskustelemaan rauhan, kulttuurin ja aktivismin kysymyksistä ja inspiroitumaan yhdessä.
Rauhaan, yhteistyöhön ja luonnon varjeluun perustuva elämäntapa on ainoa mielekäs polku tulevaisuuteen. Uuden Sivun toimitus jatkaa työtään väsymättömästi ja pyytää sinua, rakas lukija, jakamaan verkkojulkaisumme artikkeleita ja tulemaan osaksi keskustelua. Pieninkin teko on askel kohti parempaa maailmaa.
Helsingissä, 15.2.2025
Jaana Kanninen
JP (Juha-Pekka) Väisänen
Uuden Sivun toimituskunta
Helsingin taiteiden yössä JP (Juha-Pekka) Väisäsen Lukuperformanssi “Sota ja rauha”. Kuva: JP (Juha-Pekka) Väisänen