Suomen ydinasepolitiikan murrosta ei luonnollisesti ole vielä ehditty tutkia tai käsitellä akateemisessa maailmassa. Muutos Suomen ydinasepolitiikassa näkyy muun muassa Henriina Talvensaaren tuoreessa tutkimuksessa, joka tarkastelee Suomen asemoitumista uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Nato-jäsenyyden myötä.

 

Suomi on perinteisesti profiloitunut ydinaseriisunnan puolestapuhujana, mutta liittoutuminen ydinaseita hallinnoivan sotilasliiton kanssa tuo mukanaan strategisia jännitteitä. Talvensaaren analyysin keskiössä on kolme merkittävää kokonaisuutta, jotka hahmottavat Suomen roolia globaalissa ydinasejärjestyksessä.

 

Ensimmäinen keskeinen teema liittyy Suomen asemaan Naton jäsenenä. Nato-jäsenyys tuo mukanaan ydinasepelotteen käsitteen, joka muuttaa Suomen turvallisuuspoliittista ajattelua. Ydinasepelote edellyttää harkintaa siitä, kuinka lähelle Suomi asettuu Naton ydinasepolitiikkaa ja missä määrin se osallistuu liiton ydinaseisiin liittyvään toimintaan.

 

Talvensaaren tutkimuksen mukaan Suomi on päättänyt liittyä Pohjois-Atlantin liittoon eli Natoon muuttuneen turvallisuusympäristön takia. Ennen Nato-jäsenyyttä Suomi on ollut aktiivinen ydinaseriisunnan edistäjä. Nyt kuitenkin Nato-jäsenyyden myötä Suomen on mahdollista ottaa aktiivinen rooli myös Naton ydinasepuolustukseen liittyen.

 

Toinen merkittävä osa-alue tutkimuksessa on Suomen strategiset vaihtoehdot. Talvensaaren mukaan Suomi voi valita passiivisen linjan, jossa se pidättäytyy ydinaseisiin liittyvästä toiminnasta. Toinen vaihtoehto on keskivälin linja, jossa Suomi osallistuu Naton ydinaseharjoituksiin ja ilmaisee kantansa liiton politiikkaan. Kolmas skenaario, aktiivinen mukanaolo jopa ydinaseiden sijoittamisen muodossa, on teoriassa mahdollinen mutta käytännössä epätodennäköinen.

 

Kolmas tutkimuksessa esiin nouseva kokonaisuus on ydinaseriisunnan asema suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaikka Suomi osana Natoa joutuu ottamaan huomioon ydinasepelotteen, se voi silti jatkaa työtä ydinaseriisunnan edistämiseksi. Tutkimus korostaa, että Suomella on mahdollisuus toimia vastuullisesti ja vaikuttaa globaaliin keskusteluun pienvaltiona, joka pyrkii yhdistämään turvallisuustarpeet ja arvopohjaisen ulkopolitiikan.

 

"Ydinaseriisunnan näkökulmasta on tärkeää, että Suomi edelleen pienenä valtiona pyrkii edistämään ydinaseriisuntaa, vaikkakin se nykyään turvautuu ydinasepelotteeseen."

Tässä Talvensaari alleviivaa Suomen pyrkimystä tasapainottaa arvopohjainen riisuntalinja ja uudet velvoitteet osana Natoa.