Konservatiivinen nousu ja MAGA-liike

Mutta mistä konservatiivinen nousu kumpuaa? Princetonin yliopiston poliittisen viestinnän tutkijat Biko Koenig ja Tali Mendelberg ovat analysoineet MAGA-liikkeen nousua artikkelissaan The Symbolic Politics of Status in the MAGA Movement. Heidän mukaansa liikkeen voima ei kumpua pelkästään politiikasta, vaan symbolisesta taistelusta yhteiskunnallisesta arvostuksesta – pyrkimyksestä palauttaa menetetty asema.

Yhdysvalloissa ja Suomessa valkoinen työväenluokka ja keskiluokka kokee menettäneensä taloudellisen vakauden, sosiaalisen arvostuksen ja yhteiskunnallisen vaikutusvallan globalisaation, teollisuuden rakennemuutosten ja monikulttuuristumisen seurauksena.

MAGA-liikkeen tausta ja ideologia

MAGA (Make America Great Again) -liike syntyi Donald Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan yhteydessä, mutta sen juuret ulottuvat syvälle konservatiiviseen arvomaailmaan. Liike nousi vastauksena Yhdysvaltain koettuun sisäisen turvallisuuden heikkenemiseen ja maan maailmanpoliittisen aseman murenemiseen. Sen ideologisena perustana on konservatiivinen "Amerikka ensin" -politiikka, joka korostaa kotimaisen tuotannon suojelemista ulkomaiselta kilpailulta (protektionismia), maahanmuuton tiukkaa valvontaa sekä perinteisten arvojen, kuten perheen ja uskonnon, vaalimista.

MAGA ei ole vain poliittinen kampanja, vaan kulttuurinen projekti, jossa menetetyn aseman palauttaminen ja yhteiskunnallisen arvostuksen symbolinen taistelu ovat keskiössä. Liikkeen tausta ei perustu yhteen selvään aatteeseen tai yksittäiseen teokseen, vaan siinä yhdistyvät kansallismieliset, perinteitä puolustavat ja laajan kansan tunteisiin vetoavat ajatukset, joita Donald Trump on soveltanut politiikassaan.

Suomessakin törmää helposti vastaavanlaiseen keskusteluun perussuomalaisen tai tavallisen kansan ”asemasta”, jota halutaan palauttaa. Tämän tunnistaa siitä, että nykytilanne koetaan vaikeaksi, kun sananvapauden rajat tuntuvat kiristyneen. Perussuomalaisten poliitikkojen perushokema on "Mitään  ei saa sanoa." 

Tuoreimmin sananvapauden rajoituksista ja puhumisen vaikeudesta on puhunut perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja. Hän sanoi syyskuun lopussa 2025 julkaistussa Suomen Uutisten haastattelussa, että Suomessa eletään hänen mielestään ”viheliäistä aikaa sananvapauden osalta”, ja että ”elämme valemedian valtakunnassa, jossa todenpuhuminen on kiellettyä, ainakin suorin sanoin”. Keskisarjan mukaan moni taho yrittää rajoittaa hänen ”tosipuheitaan maahanmuuton tuomista ongelmista”, ja hän väitti, että ”ennakkosensuuri jyllää” ja ettei häntä todennäköisesti kutsuta enää Ylen A-studioon, koska ”Yleisradio ei kutsu vaarallisia ihmisiä”.​

Keskisarja viittasi näin suoraan siihen, ettei hänen mukaansa Suomessa saa enää puhua mistään avoimesti — erityisesti maahanmuutosta — ilman että joku loukkaantuu tai media tuomitsee.​

Yksi konservatiivisen vallan palauttamisen keinoista on ajatus, että tasa-arvolla täytyy olla rajansa. Tiedonantajaan haastattelemani (10/2025) ay-aktiivi Eero Nieminen uskoo, että työväenliikkeen perinteiset ydinasiat kutsuvat laajoja joukkoja uudestaan mukaan politiikkaan ja yhteisölliseen tekemiseen.

Suorapuheinen Nieminen kritisoi nykyvasemmiston identiteettipolitiikkaa. ”Sateenkaarihenkilöitä on ollut työväenliikkeessä ennenkin ja niitä ei ole tuotu yltiöpäisesti julki, mutta se ei saa mennä tasavertaisuuden ohi”, hän sanoo ja lisää ettei itse halua syrjiä ketään, mutta korostaa, että työväenliikkeen perusidea on kaikkien yhteinen, ei vain pienten ryhmien yksinoikeus.

Yhdysvalloissa MAGA-liikkeen ideologisia juuria voi jäljittää kahteen keskeiseen teokseen. Poliittisen filosofian professori Patrick J. Deneen kritisoi liberaalia järjestelmää kirjassaan Why Liberalism Failed, jossa hän puolustaa perinteisiä arvoja ja yhteisöllisyyttä. Kirjailija ja republikaanipoliitikko J.D. Vance puolestaan kuvaa valkoihoisen työväenluokan identiteettikriisiä teoksessaan Hillbilly Elegy, joka on toiminut kulttuurisena peilinä MAGA-liikkeen nousulle.

Yhdysvalloissa runsaasti queer-tutkimusta ja sateenkaarimedioita

Presidentti Donald Trumpin hallinto on puuttunut voimakkaasti Yhdysvaltain yliopistojen toimintaan ja rahoitukseen, mikä on aiheuttanut merkittäviä ongelmia tutkimusrahoituksissa ja akateemisessa vapaudessa.

Trumpin hallinto on esimerkiksi asettanut liittovaltion rahoitusehtoja, jotka vaativat yliopistoilta poliittista tukea hallinnon linjalle ja muun muassa monimuotoisuusohjelmien lopettamista. Tämä on johtanut siihen, että jotkin yliopistot, kuten MIT (Massachusetts Institute of Technology), ovat kieltäytyneet ottamasta liittovaltion rahoitusta vastaan, koska ehdot rajoittaisivat sananvapautta ja itsenäisyyttä.

Trumpin politiikan seurauksena esimerkiksi Columbia-yliopisto on joutunut asettamaan Lähi-idän, Etelä-Aasian ja Afrikan tutkimuksen laitoksensa akateemiseen selvitystilaan, mikä on käytännössä rajoittanut ja hidastanut yliopistotutkimusta.

Lisäksi Harvardin yliopiston valtiontukia on jäädytetty miljardien dollarien edestä poliittisen painostuksen vuoksi. Tämä hallinnon toiminta on aiheuttanut pelkoa tutkijoiden keskuudessa ja johtanut muun muassa amerikkalaistutkijoiden muuttoaaltoon Eurooppaan – myös Suomeen, joka hyötyy tästä aivovuodosta.

Ylen mukaan Suomen yliopistoissa on nähty kasvavaa kiinnostusta yhdysvaltalaisten tutkijoiden rekrytointiin, mutta samalla tulevaisuuden epävarmuus Trumpin hallinnon toimien mittakaavasta luo huolta. Tutkimusrahoitus Yhdysvalloista on viivästynyt, ja esimerkiksi Aalto-yliopisto on keskeyttänyt rahoitushakemuksia harkitakseen ehdotusten sopivuutta Suomen lainsäädäntöön ja arvoihin.

Näin ollen Trumpin hallinnon politiikka ei ole suoranaisesti lopettanut yliopistotutkimusta, mutta se on merkittävästi vaikeuttanut ja rajoittanut yliopistojen tutkimusmahdollisuuksia ja kansainvälistä yhteistyötä.

Sateenkaarimedia vastaa konservatiiviseen puristukseen omilla ehdoillaan

Useat Yhdysvalloissa toimivat tutkijat ja journalistit korostavat, että queer-journalismi on paljon enemmän kuin pelkkää tiedonvälitystä – se on poliittista toimintaa ja osa laajempia yhteiskunnallisia liikehdintöjä.

Sateenkaarimediat muodostavat vastakulttuurisen tilan, jossa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus saa mahdollisuuden määritellä itseään ja rakentaa omaa näkyvyyttään. Samalla queer-journalismin ja LGBTQ+-median kehitystä analysoivat tutkimukset osoittavat, että mm. paikalliset yhteisötoimitukset ovat Donald Trumpin Yhdysvalloissa joutuneet ahtaalle markkinalogiikan, rahoitusleikkausten ja digitaalisten alustojen valtasuhteiden puristuksessa. Taloudellinen ja poliittinen paine uhkaa kaventaa tilaa yhteisölliselle ja moninaiselle mediakulttuurille.

Kun yhteisöllinen media menettää elinvoimaansa, tilalle nousevat helpommin kaupalliset ja usein myös konservatiiviset äänet. Yhdysvaltalaiset digitaaliset sateenkaarimediat toimivat  vastarinnan, yhteisöllisyyden ja toivon verkostoina aikana, jolloin vähemmistöfobia ja oikeuksien kaventaminen ovat voimistumassa – ja poliittinen ilmapiiri kannustaa yhä harvempia puolustamaan moninaisuutta julkisesti.