Lypsylehmä tuottaa jopa 10 000 litraa maitoa vuodessa

 

Suomalaiset juovat perinteisesti paljon maitoa. Sitä tuottaa noin 230 000 lypsylehmää, jotka on jalostettu tuottamaan maitoa paljon enemmän kuin se, mitä vasikka juo. Lehmän maidontuotanto on kasvanut nopeaa tahtia, sillä se on muutamassa vuosikymmenessä kaksinkertaistunut.

 

Noin kolmannes lehmistämme elää parsinavetoissa kytkettyinä, mikä rajoittaa niiden mahdollisuutta käydä makuulle. Parsinavetoissa elävien lehmien on päästävä laitumelle vähintään 90 päivänä vuodessa. Tästä annetaan kuitenkin poikkeuslupia, jos ulkoilun järjestäminen on mahdotonta. Parsinavetoista on tarkoitus päästä eroon, ja vuonna 2024 voimaantullut laki eläinten hyvinvoinnista kieltää uusien parsinavetoiden rakentamisen. Nykyisin käytössä olevia parsinavetoita kielto ei koske. 

 

Pihattonavetat ovatkin yleistymässä, ja niissä eläimet saavat liikkua ja seurustella keskenään. Näissäkin on usein vähän tilaa, eikä ulkoilumahdollisuutta edellytetä. 

 

Lypsylehmän pitää pokia noin kerran vuodessa, jotta sen maidontuotannon taso säilyy. Lehmä ei kuitenkaan saa hoitaa ja ruokkia vasikkaa, koska vasikka vieroitetaan emästä jo parin päivän ikäisenä. Luontaisesti lehmä vieroittaisi vasikkansa vasta noin 10 kuukauden ikäisenä.

 

Eläinsuojelusäädösten mukaan vasikoilla pitäisi olla mahdollisuus kosketella toisia eläimiä, mutta usein ne kasvatetaan yksittäiskarsinoissa 8 viikon ikään asti. Niillä ei ole aina mahdollisuutta ojentaa jalkojaan makuulla ollessaan. Lisäksi vasikat nupoutetaan eli niiltä poltetaan sarvenalun hyvin pieninä, mikä on kivulias toimenpide. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista vaatii kipulääkityksen ja rauhoituksen käyttöä aina nupoutuksen yhteydessä, mikä on suuri parannus.

 

Sika tunnetaan älykkyydestään

 

Sikaloiden lukumäärä Suomessa pienenee, mutta samalla sikaloiden koko kasvaa. Vuodessa teurastetaan melkein kaksi miljoonaa sikaa, yleensä alle puolen vuoden ikäisinä.

 

Luontaisesti sioilla on monenlaista älykkyyttä ja tunne-elämään viittaavaa toimintaa. Ne oppivat, muistavat oppimiaan asioita sekä osoittavat empatiaa lajitovereita kohtaan ja kommunikoivat keskenään monimutkaisilla äänillä. 

 

Pikkupossun elämä alkaa yleensä porsituskarsinassa tai -häkissä. Imetettävät porsaat voivat siellä liikkua, ja ne saavat viettää emän kanssa yleensä kuukauden päivät. Emakko puolestaan ei pysty liikkumaan porsitushäkissä lainkaan, mutta karsinassa jonkun verran. Porsitushäkki estää emakon ja porsaiden kanssakäymisen ja johtaa emakoiden  jalkavaivoihin, makuuhaavoihin, nivelsairauksiin ja stressikäyttäytymiseen. Emakot suljetaan häkkeihin tiineytyksen, synnytyksen ja imetyksen ajaksi, siis noin 9 viikkoa jokaisen poikimisen yhteydessä.

 

Porsituskarsinat ovat hieman lisääntyneet niin, että nykyään yli puolet sikojen synnytyksistä tapahtuu jo karsinassa. Sioille tyypillistä on rakentaa pesä synnytyksen lähestyessä, mutta nykyoloissa emakoilla ei ole sitä mahdollisuutta.

 

Useat maat ovat kieltäneet tiineys- ja porsitushäkit kokonaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Suomessakin laki eläinten hyvinvoinnista kieltää uusien porsitushäkkien rakentamisen, mutta ei vanhojen käyttöä. 

 

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista paransi elinoloja vain vähän

 

Vuoden 2024 alussa tuli voimaan uusi laki eläinten hyvinvoinnista. Se paransi joitakin asioita, vaikka useimmille muutoksille on pitkät siirtymäajat. 

 

Parsinavetoista ja porsimishäkeistä on luovuttava sen jälkeen, kun ne ovat tuleet tiensä päätökseen. Emakoiden pidempiaikainen pito tiineytyshäkeissä kielletään vuoden 2035 alusta. Parsinavetoissa elävien lehmien jaloitteluvelvoite piteni 90 päivään, ja kivunlievitys tuskaa aiheuttaviin toimenpiteisiin tuli pakolliseksi. 

 

Tämä tarkoittaa vasikoitten nupoutusta sekä sikojen kirurgista kastraatiota. Kastraatiossa on jo nyt annettava eläimelle tulehduskipulääke toimenpiteen yhteydessä, ja vuodesta 2027 alkaen paikallispuudutus. Uuden lain mukaan kirurginen kastraatio kielletään kokonaan vuodesta 2035 lähtien. 

 

Mutta, mutta. Sari Essayahin johtama maa- ja metsätalousministeriö valmistelee sikojen kastraatiokiellon kumoamista. Hallituksen esitys annetaan valtioneuvostolle kevään kuluessa. 

 

Erityisasiantuntija Susanna Ahlström maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että lainkohdan kumoamista on vaatinut lihaelinkeino, lihatalot ensisijaisesti. Niinpä hallituksen uuden esityksen mukaan kivunlievitys jää lakiin, mutta kirurgisen kastraation kiellosta luovutaan. Ongelmana tässä on se, että kastraatio on porsaille kivulias kivunlievityksestä huolimatta. Se myös altistaa possut komplikaatioille ja aiheuttaa stressiä.

 

On olemassa vaihtoehtoinen kastraatio, rokotuksen kaltainen immunokastraatio, jota käytetäänkin monessa maassa. Sekin poistaa lihan maun pilaavan ”karjuhajun”. Suomessa immunokastraatio ei kuitenkaan tällä haavaa osoita etenemisen merkkejä,  kertoo Ahlström.

 

Niinpä karjujen kastraatiomenettely etenee tässä maassa elinkeino, ei eläinten oikeudet etunenässä.