Rauhan, kulttuurin ja aktivismin
verkkojulkaisu
YK:n jäsenvaltiot sopivat vuonna 2015 tavoitteista, joiden avulla vuoteen 2030 mennessä maailmasta poistettaisiin äärimmäinen köyhyys ja turvattaisiin ympäristön kestävä kehitys. Nyt on jäljellä vain viisi vuotta, eikä hyvältä näytä. Lisäksi Yhdysvaltain presidentti on murentanut tavoitteita vauhdilla.
Kuva: Elviira Davidow
Kestävän kehityksen Agenda2030 voi huonosti
Jaana Kanninen
Agenda 2030 pitää sisällään 17 eri tavoitetta, jotka liittyvät varallisuuden tasaisempaan jakautumiseen ja ihmisten väliseen tasa-arvoon sekä ympäristön hyvinvointiin kestävällä tavalla. Ilmastonmuutoksen jarruttamisella on periaatteissa keskeinen sija.
Agendan alkuvuosina monissa tavoitteissa edistyttiin hyvin. Esimerkiksi ihmisten mahdollisuus saada peruskoulutusta sekä pääsy internetin pariin paranivat maailmanlaajuisesti, kertoo Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Eeva Furman.
Mutta 2000-luvun aikana ihmisten eriarvoisuus on kasvanut. Koronakriisi vaikeutti asioita entisestään, ja köyhyys kääntyi kasvuun pitkästä aikaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikeutti ruokaturvaa Euroopan ulkopuolella. Furmanin mukaan viime vuonna arvioitiin, että vain 17 prosenttia Agenda2030:n tavoitteista oli toivotulla tiellä.
Trumpin henkilökohtainen hyökkäys kestävää kehitystä vastaan
Presidentti Donald Trumpin käymään kulttuurisotaan sisältyy voimakas hyökkäys kestävän kehityksen periaatteita vastaan. Trumpin hallinto on määrännyt poistamaan monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja osallisuusohjelmat eli DEI-ohjelmat kouluista ja virastoista uhkaamalla rahoituksen peruuttamisella.
Hallinto on systemaattisesti heikentänyt monimuotoisuuden, ympäristönsuojelun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteita jopa niin, että aihepiiriin liittyvää sanastoa on jouduttu poistamaan eri virastojen ja opinahjojen käyttämästä sanastosta. Kiellettyjä sanoja ovat "ilmastonmuutos", "tasa-arvoinen yhteiskunta", "antirasismi" ja "diversiteetti", ja niiden esiintyminen vaikkapa tutkimussuunnitelmassa voi johtaa rahoituksen leikkaukseen.
Tämä tietenkin aiheuttaa sen, että tiettyjen aiheiden kuten ilmastonmuutoksen tutkimus vähenee. Yhdysvaltain perustuslaki ei takaa erikseen tieteen vapautta, mikä mahdollistaa sanavalvonnan.
Trumpin käsi ulottuu jopa Helsingin yliopistoon, jota on pyydetty poistamaan sellaisia sanoja kuin ”tasa-arvoinen yhteiskunta” ja ”ilmastonmuutos” yhdysvaltalaisia Fulbright-stipendejä koskevista tiedotteista.
Taustalla on taistelu niin sanottua ”woke-kulttuuria” vastaan, jota Trumpin hallinto pitää uhkana perinteisille arvoille. Tällä tavoitellaan konservatiivisimman kannattajakunnan hyväksyntää ja tietenkin pyritään kitkemään kriittinen ajattelu Yhdysvalloista.
On mielenkiintoista nähdä, millä tavoin Trumpin politiikka lopulta vaikuttaa kestävään kehitykseen, sanoo Eeva Furman. Mutta jo nyt näkyy vaikutuksia: ”Turvallisuutta mietittiin vielä vuosi sitten vahvasti laajana turvallisuutena, jossa kestävä kehitys oli osana, nyt se tuntuu olevan vain aseelliseen turvallisuuteen ja turvattomuuteen keskittyvää”.
Suomi on maailman ykkönen
Suomi on ollut maailman huippua kestävän kehityksen tiellä, sanoo Furman. ”Suomi on saavuttanut 85 prosenttia tavoitteista ja on edelleen poliittisesti sitoutunut Agenda2030:n toimeenpanoon”. Suomen vahvuuksia ovat olleet sosiaaliset ja tasa-arvon tavoitteet, vaikka meilläkin on tapahtunut eriarvoistumista. Sensijaan heikommin on mennyt ekologisten tavoitteiden saralla.
Valtioneuvosto itsekin toteaa vuoden 2024 selonteossaan Agenda2030:n toteutumisesta: ”Kansainvälisestä vertailumenestyksestä huolimatta Suomella on kehitettävää muun muassa eriarvoistumisen ja ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa sekä kulutus- ja tuotantomallien saamisessa kestävämmälle tasolle. Myös sukupuolten tasa-arvossa on vielä tehtävää.”
Suuri merkitys on sillä, millaiset vaikutukset Suomessa tapahtuvalla kulutuksella on maailmanlaajuisesti. Jos hankimme muualla kestämättömin tavoin tuotettuja tuotteita, voi meillä olla kansallisesti puhtoiset kädet, mutta kulutuksellamme on kielteiset vaikutukset globaaliin kestävyyteen. Kuluttajan on siis syytä hankkia laaja tietämys eri maiden tuotantotavoista, haastetta riittää!
Metsien tila jarruttaa Suomen tavoitteita
Erityisen suuri ongelma Suomelle on pysyä hiilineutraalisuustavoitteiden kelkassa. Suomen oma tavoite on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Fossiiliset päästöt ovat pienentyneet jopa odotettua nopeammin, mutta kasvihuonekaasupäästöjen nettoväheneminen ei ole Suomen omien ja EU:n velvoitteiden mukaisella uralla. Tähän on syynä erityisesti hiilinielun pienentyminen ja metsien muuttuminen päästölähteeksi.
Kysyn Eeva Furmanilta, mitä kestävän kehityksen toimikunta on ehdottanut hallitukselle tämän asiaintilan muuttamiseksi. Suomessahan toimikunta on toiminut hyvin korkealla tasolla valtioneuvoston alaisuudessa kolmen vuosikymmenen aikana, ja sillä voisi olla arvovaltaa vaikuttaa kehityskulkuihin. Tällä hetkellä toimikunnan puheenjohtajana toimii pääministeri Petteri Orpo.
Furman kuitenkin vastaa, että toimikunta ei tee suoria ehdotuksia muille. Mutta sillä on pitkä lista toimenpiteitä itselleen laajan yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen aikaansaamiseksi. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa kestävän kehityksen mittaristojen kehittäminen ja dialogin synnyttäminen eri yhteiskunnan toimijoiden välillä. ”Kestävä kehitys on maratonlaji, sitä ei tehdä kovistelemalla”, sanoo Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Eeva Furman.