Toive ydinaseiden poistamisesta oli vahva vielä 2010-luvun vaihteessa, mutta se on osoittautunut hetkelliseksi toiveuneksi. Vaikka ydinaseiden valtava tuhovoima tekee niiden käytön järjettömäksi, niin ydinasevallat pitävät niitä yllä pelotteen uskottavuuden vuoksi. Ydinpelote on vaarallinen ja kiikkerä rakennelma.

 

Putinin Venäjän holtiton uhkailu taktisten ydinaseiden käytöstä luo uusia uhkia. Israelin ja Yhdysvaltain viime juhannuksen iskuja Iraniin perusteltiin Iranin ydinaseen tuhoamisella, ja ne omalla karulla tavallaan nostavat ydinasekeskustelua esille. Naton huippukokouksessa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ylpeillen vertasi armeijansa iskuja Iraniin makaaberilla tavallaan Hiroshiman ja Nagasakin atomipommitukseen.

 

Viime vuoden Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskujen eloonjääneiden eli hibakushojen järjestölle, Nihon Hidankyolle: japanilaisten eloonjääneiden toiminnalla on ollut merkittävä rooli "ydinasetabun” syntymisessä. Kansainvälisen ydinasekieltokampanja ICAN sai puolestaan vuonna 2017 Nobelin rauhanpalkinnon työstään ydinaseet kieltävän sopimuksen aikaansaamiseksi.

 

Neurologian erikoislääkäri Kati Juva on ydinasekieltokampanjoinnin veteraani erityisesti Lääkäreiden sosiaalinen vastuu kautta ja ollut johtotehtävissä ICAN-verkoistoissa maailman laajuisesti.

 

Kati Juvan tuore tietokirja Ydinaseet vaarantavat terveytesi onkin asiantunteva ja hyvin kattava tietopaketti ydinaseista, niiden maailmanpolitiikasta ja kansainvälisistä sopimuksista. Kirja käsittelee ydinaseiden ajankohtaisuutta laajasti historiallisesta, teknisestä, poliittisesta ja eettisestä näkökulmasta. 

 

Kattava paketti ydinaseiden maailmasta

 

Aluksi esitellään ydinaseiden kehityshistoria ja toimintaperiaatteet. Ydinräjähdyksen fysiikan selvityksessä apuna on fysiikan dosentti Claus Montonen artikkelillaan "Miten ydinase toimii". Sen jatkoksi Kati Juva tarkastee ydinaseiden vaikutuksia, ydinsodan ilmasto- ja sähkömagneettisia vaikutuksia sekä ydinkokeiden vaikutuksia ja niitä koskevia rajoitussopimukset. Kirja kartoittaa millaisia ydinaseita kullakin ydinasevallalla on ja millaiset maiden välisten sopimusten puitteet niitä säätelevät. Mukana on myös tarkastelu asevarustelusta avaruudessa ja ydinaseiden rahoituksesta. Ydinpelotteen logiikkaa ja sen ongelmia analysoidaan yhdessä ydinturvallisuuteen ja läheltä piti -tilanteisiin liittyvien tapahtumien kanssa. Juva käsittelee kattavasti ydinaseriisuntaa ja siihen tähtääviä kansainvälisiä sopimuksia, kuten ydinsulkusopimusta ja ydinasekieltosopimusta.

 

Kirja sijoittaa ydinaseet osaksi maailmanpolitiikan kehitystä toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta kylmän sodan kautta nykyhetkeen sisältäen keskeiset kriisit kuten Kuuban ohjuskriisin ja keskustelun ohjuspuolustuksesta. Lopuksi tarkastellaan Euroopan ja Suomen roolia ja linjaa ydinasepolitiikassa sekä ydinaseita vastustavien liikkeiden merkitystä. 

 

Kati Juva selvittää, kuinka Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu Eurooppaan osana NATO:n ydinpelotetta. Vuonna 2025 Donald Trump ilmoitti, ettei Yhdysvallat ole enää valmis puolustamaan Eurooppaa, mikä on herättänyt huolta Euroopan turvallisuudesta. Tällä hetkellä Euroopan ainoat ydinasevaltiot ovat Britannia ja Ranska, mutta Naton puolustus perustuu pitkälti Yhdysvaltain ydinasevoimaan. Yhdysvalloilla on huomattava strateginen ydinasearsenaali, joka sisältää mannertenvälisiä ohjuksia, pommikoneita ja ydinsukellusveneitä. Lisäksi Yhdysvaltain taktisia ydinaseita on sijoitettu viiteen Nato-maahan, mukaan lukien Turkki.

 

Myös ne NATO:n jäsenmaat joiden alueelle ei ole sijoitettu ydinaseita, kuuluvat niin kutsutun ydinsateenvarjon piiriin. Tällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisen sotilaallisen konfliktin syttyessä NATO voi käyttää ydinaseita osana jäsenvaltioidensa puolustusta.

 

Eurooppalainen ydinase on ristiriidassa ydinsulkusopimuksen kanssa

 

Sekä Yhdysvaltojen että Venäjän strategiaan kuuluu ydinasein suoritettavan ensi-iskun mahdollisuus. Yhdysvaltojen oppiin sisältyy myös mahdollisuus ydinasein suoritettavaan ”ennaltaehkäisevään” iskuun.

 

Britannian ydinaseet sijaitsevat kokonaisuudessaan sukellusveneissä, kun taas Ranskalla on sekä strategisia että ei-strategisia ydinaseita. Ranska on vihjannut valmiudesta suojata muita eurooppalaisia omalla ydinpelotteellaan, mutta ilman päätösvallan jakamista. Tämä on herättänyt keskustelua Euroopan oman ydinaseen kehittämisestä, etenkin Puolassa, Saksassa ja Pohjoismaissa.

 

Kati Juvan mukaan ajatus eurooppalaisesta yhteisydinaseesta on kuitenkin ristiriidassa ydinsulkusopimuksen kanssa, joka kieltää uusien valtioiden ydinasehankkeet. Jos Puola, Saksa tai Pohjoismaat kehittäisivät omia ydinaseita, se rikkoisi suoraan sopimusta ja voisi romahduttaa sen kansainvälisen arvovallan.

 

Tällainen kehitys saattaisi käynnistää maailmanlaajuisen ketjureaktion: Iran, Saudi-Arabia, Etelä-Korea ja mahdollisesti Japani saattaisivat seurata perässä. Tämä lisäisi globaalin epävakauden riskiä ja kasvattaisi huomattavasti ydinsodan mahdollisuutta – joko provokaation tai väärinymmärryksen seurauksena.

 

Suomikin on nyt ydinpelotteen piirissä

 

Suomi on perinteisesti vastustanut ydinaseita ja tukenut ydinaseriisuntaa, eikä se ole pyrkinyt hankkimaan omia ydinaseita. Suomi osallistui aktiivisesti ydinsulkusopimuksen neuvotteluihin ja  ratifioi sen 1969. 

 

Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi on perinteisesti toiminut neutraalina edistäen suurvaltojen välistä vuoropuhelua, esimerkiksi isännöimällä useita aseriisuntaneuvotteluja Helsingissä. Suomi on korostanut ydinaseriisunnan merkitystä ulkopolitiikassaan ja pyrkinyt saattamaan myös taktiset ydinaseet asevalvonnan piiriin.

 

Naton jäsenyydestä 2023 lähtien Suomi kuuluu liiton ydinpelotteen piiriin. Liittymissopimuksessa ei asetettu ehtoja ydinaseisiin liittyen, mutta ydinenergialaki estää ydinaseiden tuonnin Suomeen. Lain avaaminen on suunnitteilla vuoteen 2026 mennessä, mutta pääministeri Orpo on todennut, ettei ydinaseita koskevaa kieltopykälää olla poistamassa.

 

Kati Juva muistuttaa, että vaikka Suomi ei ole liittynyt ydinasekieltosopimukseen, suuri osa suomalaisista (62 %) kannattaa siihen liittymistä, ja enemmistö (90 %) vastustaa ydinaseiden käyttöä missään olosuhteissa. 

 

Suomi on sitoutunut ydinsulkusopimukseen ydinaseettomana maana. Se on siis luvannut olla hankkimatta ydinasetta ja on osallistunut erilaisiin ydinaseiden leviämistä ehkäiseviin ja ydinturvallisuutta edistäviin hankkeisiin.

 

Kati Juvan mainio teos päättyykin pohdintaan siitä, mitä itse kukin voisi tehdä ydinaseiden uhan vähentämiseksi – ja kannustaa toimimaan määrätietoisesti ja laajasti ydinaseriisunnan puolesta.

 

 Kati Juva: Ydinaseet vaarantavat terveytesi, Rosebud/ Ruusunpiikki-sarja, 2025

 Mika Rönkkö on toimittaja, kääntäjä ja kehitysmaa-aktivisti