Helsinkiläinen työläiskirjailija Matti Laitinen (s. 1958) on aiemmin julkaissut kaunokirjallisia ja asiaproosateoksia, lähinnä omakustanteina. Hänen tämänkertainen uusi teoksensa on toinen kokoelma hänen perheensä Euroopan-matkojen inspiroimia matkakuvauksellisia tekstejä.

 

Kirjan parhain tarina on epäilemättä monipuolisiin lähteisiin ja myös paikan päällä tehtyihin havaintoihin perustuva Kreikan modernin historian esitys, joka lienee olosuhteisiin nähden saavutus. Tuskinpa Kreikan turistibisneksen asiakkaat useinkaan näin perusteellisesti perehtyvät suosikkikohteensa taustoihin ja sisäisiin mittelöihin lukemalla.

 

Suhteellinen tietämättömyys vallitsee maantieteellisesti lähellä olevan maan sisäisistä tilanteista ja jännitteistä. Riittääkö meille, että tiedämme ”rattopoikamaa” Kreikan olevan edelleen länteen kuuluva kapitalistinen maa, NATO:n ja EU:n jäsen?

Vastauksiaan odottavat sellaisetkin kysymykset kuin Kreikan turistibisneksen omistussuhteet. Miten on selitettävissä, että Kreikan valtion talouden kerrotaan olevan lähes vararikkotilassa, vaikka maassa toimii eräs maailman kukoistavimmista matkailuelinkeinoista? Eikö sellainen tuo valtiolle edes verotuloja? Miten NATO:n ja EU:n läsnäolo näkyy nykypäivän Kreikassa?

 

Kreikka-osuuden lisäksi kirjassa käsitellään myös Baltiaa, Tšekkiä, Islantia ja Suomea. Stadin slangiin ja nuorisokieleen nojaava kerronta saattaa jakaa lukijoiden mielipiteitä. Kirjan kuvituksena on tekijän kamerallaan ottamia kohtalaisen mielenkiintoisia valokuvia.

 

”Paras tapa perehtyä johonkin paikkaan on lukea siitä”, kirjoitti aikanaan Simone de Beauvoir. Eräs näyttö tällaisesta suhtautumisesta on tämä Matti Laitisen uusin teos. ”Älä tyydy kuulopuheisiin, ota itse selvää!”- Bertolt Brecht. 

Enemmän tällaista ajattelukykyistä turismia!

 

Tarinoita ja runoja Euroopasta. Kirjoituksia vuosilta 2022–2025 (Laitinen, 2025)