Rauhan, kulttuurin ja aktivismin  
verkkojulkaisu
Kritiikki Heikki Suopohjan teoksesta Historian kätketyt käsikirjoitukset

Riku Räihä

Heikki Suopohja : Historian kätketyt käsikirjoitukset.   Hämeenlinna Elpo ry 2025.

279 s.   ISBN 978-952-69603-6-4.

Lokakuussa 2024 esittelin ´Uusi sivu´-verkkolehdessä otsikolla ”Hengen valoa” Elpo ry:n julkaiseman Risto Suvannon kirjan ´Ihmettelen elämää´ (2024). Elpo ry on teosofi Aleksanteri Ahola-Valon (1900-1997) henkiselle perinnölle v. 1981 perustettu teosofinen yhdistys, joka on julkaissut melkoisen määrän teosofista kirjallisuutta.

Tämä Elpon uusi julkaisu on mielestäni hyvin samantapainen kuin Suvannonkin kirja. Kirjoittaja on taaskin keskimääräistä laajemmin lukenut herra, jonka tavoitteena on nyt haastaa historiantutkimuksen valtavirtainen oppisuunta, paljastaa historiankirjoituksen kätketyt poliittiset motiivit. Kirja on täynnä moitetta maailman menoa kohtaan ja ajatusta, että toisin pitäisi olla, mutta tietä olevaisesta toivottuun tilaan ei ehkä kuitenkaan löydy. Maailma on hukannut henkisyyden, mikä toki osittain pitää paikkansa.

Kiinnostavasta aiheesta huolimatta kirjan ajatus rönsyilee jälleen ehkä liiankin moniaalle, kuten teo- ja antroposofisessa hengentieteessä yleistä on. Parhaimmillaan tekijä on tuodessaan pitkäaikaisen asianharrastuksensa pohjalta uusia vivahteita ja persoonallisia näkökulmia yleisesti tunnettuihin asioihin, kuten esim. YK:n rooliin kansainvälisessä politiikassa. Marxilaisuus ja marxilaisvaikutteinen Frankfurtin kriittisen teorian koulukunta (Theodor Adorno, Erich Fromm, Herbert Marcuse ym.) saavat kirjan sivuilla 58-75  kohtuutonta ylimalkaista käsittelyä, joka ei ole asiallista kritiikkiä, vaan vainoharhaista ja vastuutonta salaliittoteorioiden levittämistä Hitlerin tai Veikko Vennamon tapaan. Vasemmistolaista ajatusta kansainvälisestä suunnitelmataloudesta ei voi noin vain sivuuttaa, koska ihmiskunnan ja luonnon uhanalainen, huononeva tila tuntuisi nimenomaan edellyttävän sitä.

Akateemisesta tutkimuksesta – jota jotkut aiheellisestikin näpertelyksi kutsuvat  - voisi kirjoittaja oppia aiheen rajausta. Rajoitettukin, mutta oikea, tieteellinen tulos on pätevämpi ja edistyksellisempi kuin ylimalkainen voihke kaikkialle ulottuvasta vääryyden vallasta tai vasemmistolaisuuden epäoikeudenmukainen syyttely muka sivistyksen alasajosta. Historiantutkimuksen kätkettyjen agendojen paljastaminen kannattaisi yhdistää Historioitsijat ilman rajoja-järjestön tämäntyyppiseen toimintaan.