Rauhan, kulttuurin ja aktivismin  

verkkojulkaisu

Elokapina on ollut viime aikoina ahkerasti otsikoissa, ja sitä yritetään jopa lakkauttaa. Monissa Euroopan maissa rauhanomaisista ilmastomielenosoituksista on alettu antaa vuosien vankeusrangaistuksia. Vanha yhteiskunta on reagoinut voimalla radikaaliin ympäristöliikkeeseen.

Tuleeko ympäristöaktivismista laitonta?

Jaana Kanninen

Jakob Wartiovaara on 29-vuotias psykologian opiskelija, jolla on lämmin katse ja vakava ilme. Hän kertoo, että ilmastoahdistus johdatti hänet Elokapinaan. ”Kotona oltiin varsin ympäristötietoisia. Oltiin kyllä sekasyöjiä ja muuta, mutta aina oli tärkeää käyttää luonnonvaroja säästeliäästi, ei heitetty ruokaa pois ja kierrätettiin kaikki mahdollinen.”

 

Hän on tuntenut syvää tuskaa planeettamme tilasta jo nuoresta lähtien. Kolmisen vuotta sitten hän hakeutui mukaan Elokapinaan. Hän oli kyllä osallistunut muutamiin mielenosoituksiin jo aikaisemminkin, mutta vasta Elokapinan myötä löysi oman reittinsä ympäristöliikkeeseen.

 

Jakob on fregaani. Tämä tarkoittaa sitä, että hän ei ole täysin vegaani, sillä hän dyykkaa pois heitettyä ruokaa kauppojen takapihoilta. Silloin tulee joskus vastaan ihan hyvää lihaa, jonka hän ei halua menevän hukkaan, vaan ottaa sen mukaansa, valmistaa ja syö. Hävikin estämiseksi hän siis syö lihaa ja maitotuotteita, mutta ei koskaan osta niitä kaupasta. Hänen maailmankuvansa on sellainen; planeettaa ei tule rasittaa enempää kuin on pakko.

 

”Tulevaisuudennäkymät ovat tosi pelottavat, sillä kaiken tiedon valossa muutaman vuosikymmenen päästä alkavat yhteiskunnat romahdella, ilmastojärjestelmä ja ruokaturva luhistua. Ne ovat liian suuria asioita, syvä toivottomuus ja näköalattomuus alkoivat vallata mieltäni.” Hän alkoi opiskella psykologiaa valmistuttuaan jo matemaatikoksi. ”Ajattelin, että pääsisin auttamaan muita, kun ilmastojärjestelmä luisuu uusille urille ja elämänolot kurjistuu.”

 

Jakob huutaa iskulauseita Kiehumispiste-nimisessä mielenosoituksessa eduskuntatalon edustalla. ”Päästöt kuriin tai hallitus nurin! Tuhon tuet alas!” Mielenosoitukseen osallistuu poliisin mukaan noin 450 ihmistä, jotka saapuivat eduskuntatalolle kolmesta eri suunnasta.

 

Elokapinan mielenosoituksissa monista asioista sovitaan etukäteen. Mielenosoittajien lisäksi on esimerkiksi lakitarkkailijoita, hyvinvointivastaavia sekä nimettyjä henkilöitä, jotka neuvottelevat poliisin kanssa. Kaikki on hyvin tarkasti mietittyä, vaikka Elokapinalla ei ole hierarkista organisaatiota. Toisaalta myös joustavuudelle ja ketterälle toiminnalle on tilaa. ”Emme kutsu Elokapinaa organisaatioksi, vaan organismiksi. Se on itseorganisoituva järjestelmä, joka on jatkuvassa muutoksessa, kuin elävä organismi”, kuvailee Jakob. Hänen itsensä on helppoa tarttua moneen eri rooliin spontaanisti, omaa intuitiotaan kuunnellen.

 

Väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta

Elokapina perustettiin vuonna 2018, vain kuukautta sen jälkeen, kun Extinction Rebellion oli perustettu Britanniassa. Extinction Rebellion toimii nyt jo monessa maassa, ja Suomessa liike sai nimen Elokapina. Sen kotisivun mukaan liike ”käyttää väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta yrittäessään pysäyttää kuudennen massasukupuuton etenemisen sekä minimoidakseen ilmasto- ja ympäristökriisin aiheuttaman sosiaalisen romahduksen riskin.”

 

Kyse on siis ehdottoman väkivallattomasta toiminnasta, vaikkakin kansalaistottelemattomuus saattaa johtaa joidenkin lakien rikkomiseen. Elokapina tähtää massaliikkeeseen, joka häiritsee yhteiskunnan normaalia toimintaa siinä määrin, että päätöksentekijöiden on otettava meneillään oleva ilmasto- ja ympäristökriisi vakavasti. Elokapina vaatii päättäjiltä myös tilanteen vakavuuden edellyttämää viestintää ja välitöntä toimintaa. Lisäksi Elokapinan vaatimuslistalle kuuluvat  demokratian laajentaminen kansalaisfoorumilla ja yhteiskunnallisen murroksen oikeudenmukaisuuden varmistaminen.

 

Kiehumispisteessä elokapinalliset katkaisivat Mannerheimintien liikenteen. Tosin, poliisi oli katkaissut sen jo aiemmin odottaessaan mielenosoittajia. Poliisi käski ihmisiä hajaantumaan hyvin pian, ehkä parikymmentä minuuttia mielenosoituksen alkamisesta. Väkijoukko ei hajaantunut, ja yli 70 ihmistä sullottiin linja-autoon ja vietiin putkaan.

Tiedossa on todennäköisesti sakkoja niskoittelusta.

 

Elokapinan mielenosoituksiin voivat osallistua vain ne, jotka ovat käyneet liikkeen turvallisuuskoulutuksen ja ovat sitoutuneet väkivallattomuuden periaatteeseen. Jakob osallistui koulutukseen vuonna 2021, ja sen jälkeen hän on ollut mukana lukemattomissa mielenosoituksissa. Tukimielenosoituksiin voivat toki muutkin osallistua.

 

On mahdotonta sanoa, kuinka paljon Elokapinalla on tukijoita, koska mitään lukua ei pidetä. Mutta koulutuksiin on tähän mennessä osallistunut noin 4 000 ihmistä, ja liikkeen sometilejä seuraavat kymmenet tuhannet.

 

Eduskuntatalon pylväiden maalaaminen ja liikkeen kannatus

Jakob ei ollut mukana maalaamassa Eduskuntataloa punaisella, vesiliukoisella värillä lokakuun alussa. Hänen tehtävänsä oli toinen: hänen oli määrä olla tukemassa putkasta vapautuvia kanssakapinallisia. Mutta putkareissu venyi sen verran, että Jakobin vahtivuoro ehti päättyä.

 

 Hän kuitenkin kertoo tempauksen taustasta. Idea oli ruotsalaisen Återställ Våtmarker eli suomeksi Ennallistakaa kosteikot -liikkeen, joka on perustettu vuonna 2022. Se on osa kansainvälistä A22 Network -nimistä verkostoa, joka tunnetaan punavärin ruiskuttamisesta ja käsien liimaamisesta maailmankuuluihin taideteoksiin. Återställ Våtmarker on myös pysäytellyt moottoriteiden liikennettä kiinnittääkseen ihmisten huomion ilmastokriisiin. Liike vaatii suomalaisen turveyhtiö Neovan poistumista Ruotsista. Toukokuussa 2024 liikkeen aktivistit tekivät rynnäkön aitauksen yli Suomen suurlähetystöön Tukholmassa.

 

Eduskuntatalon tempaus Helsingissä oli ruotsalaisliikkeen ensimmäinen Ruotsin ulkopuolella. Aktioon osallistui kuusi ruotsalaista ja viisi elokapinallista. Kuvat punaisen värin valumisesta eduskunnan pylväitä ja portaita pitkin ovat varmasti painautuneet jokaisen muistikuviin. Se sai aikaan valtavan tunteiden ryöpyn, jopa Elokapinan lakkauttamiseen tähtäävä kansalaisaloite sai yli satatuhatta allekirjoitusta parissa päivässä. Jakob epäilee, että liikkeen kannatus laski ainakin hetkellisesti.

 

Hän ei kuitenkaan pidä tempausta virheenä. Jakob painottaa, että Elokapinan tavoite ei ole miellyttää kaikkia, vaan toimia yhteiskunnallisen muutoksen eteen. ”Kuvitellaan, että vaikkapa koulun palohälyttimet alkavat soida, mutta kaikki jatkavat toimintaansa kuin mitään tavallisesta poikkeavaa ei olisi käynnissä. Jos silloin edes muutama ihminen huitoo käsiään ja huutaa, että nyt on tosi kyseessä, niin todennäköisesti tilanne otetaan vakavasti."

 

Lisäksi hän muistuttaa, että tapahtuma kirvoitti valtamedian kirjoittamaan suomalaisesta valtionyhtiöstä Neovasta ja sen turvebisneksestä sekä Suomessa että Ruotsissa. Yhtiön varatoimitusjohtaja Markus Tykkyläinen myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa, että yhtiön turvetuotanto on kasvussa. Jonkunlainen yhteiskunnallinen keskustelu siis syntyi.

 

Poliisi epäilee eduskuntatalon tempaukseen osallistuneita törkeästä vahingonteosta, mikä on tavanomaista niskoittelusyytettä huomattavasti voimakkaampi rikosnimike. Siitä saattaa tulla sakkojen lisäksi vankeutta.

Veriprikaatin performanssi Elokapinan mielenosoituksissa symboloi hädän tunteita ilmastokriisin edessä.

 

Sortotoimet ympäristöliikettä vastaan kovenevat

 

Niskoittelusta syytetään tällä hetkellä satoja ympäristöaktivisteja ympäri Suomen, ja oikeusprosessien määrä näyttää olevan kasvussa.  Yleensä kyse on siitä, että poliisi on käskenyt keskeyttää mielenosoituksen, eivätkä mielenosoittajat ole totelleet. Poliisi saa keskeyttää laillisen mielenosoituksen joissain tilanteissa kokoontumislain 21 pykälän mukaan:

 

”Yleisen kokouksen puheenjohtajan tai järjestäjän on keskeytettävä kokous tai määrättävä se päättymään, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle.

Päällystöön kuuluvalla poliisilla on oikeus keskeyttää yleinen kokous tai määrätä se päättymään, jolleivät muut toimenpiteet ole osoittautuneet riittäviksi, 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sekä silloin, kun yleistä kokousta järjestettäessä muutoin toimitaan olennaisesti lainvastaisesti.”

 

Monesti on epäselvää, onko lain kirjain täyttynyt poliisin määrätessä mielenosoitus keskeytymään. Lisäksi vaikka mielenosoitus olisi keskeytetty perusteettomasti, aktivisteja tuomitaan yksinkertaisesti siitä syystä, että he eivät totelleet poliisia.

 

Suomen perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus takaavat kansalaisille oikeuden osoittaa mieltään. Elokapinan kaltaiset ympäristöliikkeet kuitenkin koettelevat perusoikeuksien rajoja väkivallattomilla, mutta avoimen kansalaistottelemattomilla toimillaan. Koska ilmasto- ja ympäristökriisin voittaminen vaatisi niin syvällisiä muutoksia yhteiskunnassa, viranomaiset – joiden tehtävä on ilman muuta puolustaa status quota – reagoivat hyvin voimakkaasti, jopa repressiivisesti.

 

Repressio ympäristöaktivisteja vastaan voimistuukin eri puolilla Eurooppaa. Elokapinan lakistrategiatyöryhmässä Tuulia Reponen tutkii ilmasto- ja ympäristöliikkeen rikollistamisprosessia Euroopassa. Hän on ollut Elokapinassa sen perustamisesta lähtien, ja suunnittelee väitöskirjan jälkeisen post doc -tutkimuksen tekemistä valtioiden suhtautumisesta ympäristöliikkeisiin. Hän pitää kaikkein äärimmäisimpänä tapauksena Britanniaa, missä järjestyslakien kiristykset ovat johtaneet siihen, että kymmenet ilmastoaktivistit on viime aikoina tuomittu vankeuteen, pisimmät tuomiot ovat olleet viisi vuotta. Britanniassa ei ole sataan vuoteen tuomittu ketään vankeuteen rauhanomaisesta mielenilmauksesta, Reponen muistuttaa. Mutta nyt tuomitaan. Britanniassa on lisäksi merkkejä siitä, että radikaalit ympäristöliikkeet halutaan tehdä laittomiksi.

 

Samalla tiellä ovat Ranska, Itävalta, Saksa. Saksassa Letzte Generation -ryhmän (Viimeinen sukupolvi) aktivisti tuomittiin viime vuonna kahdeksaksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, kun hän oli osallistunut tiesulkuihin. Itävallassa Letzte Generation ilmoitti jopa lopettavansa, koska toimintatila on käynyt liian ahtaaksi. YK:n erityisraportoija Michael Forst julkaisi helmikuussa 2024 raportin, jossa hän toteaa valtioiden sortotoimien ympäristöliikkeitä kohtaan olevan uhka ihmisoikeuksille ja demokratialle.

 

Suomessa ei ole vielä kiristetty lainsäädäntöä, mutta perussuomalaiset ministerit - oikeusministeri Leena Meri ja sisäministeri Lulu Ranne - selvittelevät Elokapinan lakkauttamisen mahdollisuuksia esimerkiksi kokoontumislain muutoksen kautta. Lisäksi monet muutkin viranomaisten otteet näyttävät koventuneen. Poliisi on jossain tapauksessa käyttänyt pippurisumutetta mielenosoittajia vastaan, ja ilmastoaktivistien rahankeruu on yritetty estää.

 

Tuulia Reposen mielestä täälläkin henkinen ilmapiiri on muuttunut kovaksi. Nähtäväksi jää, murtavatko viranomaisten kovat otteet ilmasto- ja ympäristöliikkeitä kohtaan nykyisen yhteiskuntamme liberaalina demokratiana. Joka tapauksessa radikaali aktivismi näyttää vain lisääntyvän samaa tahtia kuin luontokato ja ilmastokriisi syvenevät.