Rauhan, kulttuurin ja aktivismin
verkkojulkaisu
Näyttelijä Kemal Görgü on Ruotsin rauhantaiteilijoiden puheenjohtaja. Kemal Görgü (1956–) tunnetaan yhtenä kurdilaisen teatterin (Kurdiska Teatern) perustajana ja näyttelijätyöstään teatterissa, elokuvissa ja tv:ssä.
Tunnettu kurdinäyttelijä Ruotsin rauhantaiteilijoiden johdossa
JP (Juha-Pekka) Väisänen
Ruotsin Taiteilijat rauhan puolesta puheenjohtaja Kemal Görgú on näyttelijä. Kuva Murat Kuseyri
Näyttelijä Kemal Görgün on voinut bongata ohjaaja Alan Fischerin ja käsikirjoittajien Daniel Castro, Alan Fischer ja Fady Hadid elokuvasta ”The Imaginary State” (2020), Michael Hjortin ja Hans Rosenfeldtin tv-sarjasta ”Den Fördömde” (2010–2013) ja käsikirjoittaja Susan Taslimin elokuvassa ”Hus i helvete” (2013) sekä ohjaaja-käsikirjoittaja Sofia Norlinin elokuvassa ”Ömheten” (2013). Teatterissakävijät muistavat Kemal Görgün mm. Ruotsin kuninkaallisen draamateatterin (Kungliga Dramatiska Teatern, 2004) esityksestä ”Gubbarnas Middag” (2002).
Ruotsin taiteilijat rauhan puolesta – Artister för fred on 500 ruotsalaisen taiteilijan rauhanjärjestö, joka perustettiin lokakuussa 1982 näyttelijä Bibi Anderssonin toimesta. Aluksi järjestön nimi oli perustajaporukan mukaan ”Skådespelare för fred” – näyttelijät rauhan puolesta. Pian nimi muutettiin edustamaan laajemmin kaikkien taiteen alojen taiteilijoita nykyiseen muotoon ”Taiteilijat rauhan puolesta”.
Ruotsin taiteilijat rauhan puolesta on osa kansainvälistä rauhanliikettä ja vastustaa sotaa, väkivaltaa ja rasismia. Järjestö on osa ruotsalaista rauhanverkostoa, kuten Forum Syd, Ammattiryhmät ydinaseita vastaan ja Ydinaseiden riisuntaverkosto. Yhdessä laajan rauhanverkoston kanssa taiteilijat toimivat aktiivisesti myös useissa rauhanjärjestöissä, kuten ”Nätverket Folk och fred”, ”Nordiska Fredsalliansen” ja Ruotsin Rauhanliitto. Verkostot järjestävät säännöllisiä jäsenkokouksia ja tiedottavat ajankohtaisista asioista. Hallituksen kokoukset pidetään kerran kuukaudessa.
Perustamisensa yhteydessä 1980-luvulla yhdistys järjesti useita merkittäviä rauhankonsertteja, kuten *En fest för livet* Göteborgissa ja ”Släpp inte taget” Tukholmassa. ”Artister för fred” on osallistunut lukuisiin rauhaa ja aseidenriisuntaa käsitteleviin konferensseihin ja seminaareihin kansallisesti ja kansainvälisesti. Kemal Görgü on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2020 lähtien.
Taiteilijoiden rauhanjärjestö on tärkeä
Puheenjohtaja Kemal Görgün mukaan taiteilijat voivat ainutlaatuisella tavalla tavoittaa laajan yleisön ja vaikuttaa yhteiskuntaan taiteen keinoin. "He voivat tuoda esiin tärkeitä teemoja, kuten sotaa, rauhaa ja ihmisoikeuksia, ja näin inspiroida ja sitouttaa ihmisiä rauhantyöhön. Taiteen kautta voidaan myös rakentaa siltoja eri ryhmien välille, estää konflikteja ja vähentää jännitteitä, erityisesti polarisoituneessa maailmassa. Taiteilijoiden rooli on merkittävä myös ilmaisu- ja ajattelunvapauden puolustamisessa", sanoo Ruotsin Taiteilijat rauhan puolesta -järjestön puheenjohtaja Kemal Görgü.
Sotaisa aika nostaa kiinnostusta rauhanjärjestöihin
Puheenjohtaja Kemal Görgün mukaan kansainvälinen rauhantyö on viime vuosina yhtäältä vaikeutunut ja noussut laajempien yleisöjen tietoisuuteen. "Olemme saaneet huomiota Naton jäsenyyden, Ukrainan sodan ja Lähi-idän konfliktien takia", sanoo Kemal Görgü.
Kurdilainen teatteri Ruotsissa
Uumajan yliopiston kurdilaisen teatterin tutkimusprojektin mukaan Kurdilaisen teatterin Ruotsissa perusti näyttelijä ja ohjaaja Dana Marouf (1962). Hänen työnsä juontaa juurensa 1980- ja 1990-luvuilta, ja hän oli yksi merkittävimmistä hahmoista tuolloin kurdilaisessa teatterissa Ruotsissa. Marouf on ollut mukana perustamassa kurdilaista teatteria, kuten Teater Araratia ja interkulttuurista ryhmää nimeltä ”Gnistor”. Hän toi kurdilaisen teatterin Ruotsiin erityisesti käsitellen poliittisia ja kulttuurisia teemoja.
Tutkimusprojektin mukaan tänään kurdilainen teatteri toimii edelleen Ruotsissa, ja sen piirissä on sekä ryhmäteatteria että yksilöllisiä esityksiä, kuten stand-up-esityksiä. Näyttelijät kuten Özz Nûjen ja Nisti Stêrk ovat laajalti tunnettuja yleisön keskuudessa. Näiden kurdilaisten taiteilijoiden esitykset käsittelevät usein sukupuolta ja etnisyyttä, rikkoen stereotyyppisiä esityksiä ja tuoden esiin monipuolisempia kuvia kurdilaisista.
Tutkimusprojektin mukaan Ruotsin kurdilainen teatteri edustaa moninaista ja rajoja rikkovaa kulttuurista ilmaisua, joka on osa laajempaa ruotsalaista teatteriperinnettä.
Tutkimusprojektin mukaan Kemal Görgü on merkittävä hahmo kurdilaisessa teatterissa Ruotsissa. Hän on näyttelijä ja teatteriohjaaja, joka on ollut keskeisessä roolissa kurdilaisen teatterin kehittämisessä ja edistämisessä Ruotsissa. Görgü tunnetaan erityisesti työstään, jossa hän yhdistää kurdilaisia kulttuuriperinteitä ja teemoja ruotsalaiseen teatteriin, tuoden esille kurdien kulttuuria, identiteettiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hän on ollut mukana useissa projekteissa, jotka käsittelevät sekä poliittisia että kulttuurisia aiheita, ja hänen työnsä on ollut tärkeää kurdilaisen yhteisön äänen vahvistamisessa teatterin kautta Ruotsissa. Görgü on toiminut myös roolimallina ja inspiraationa monille nuoremmille kurdilaisille näyttelijöille ja teatterintekijöille.
Kurdilaisen teatterin tutkimusprojektin mukaan viime vuosina useat kurditaustaiset näyttelijät ovat päässeet esiin Ruotsin näyttämöillä; Nisti Stêrk ja Özz Nûjen ovat tulleet laajan yleisön tuntemiksi Stockholm Live -ohjelman, Melodifestivaalenin ja Allsång på Skansen -ohjelman kautta. Muita, kuten Dana Marouf ja Kemal Görgü, ovat jo pitkään toimineet vapaissa ryhmissä.
Uumajan yliopistossa on tutkittu Ruotsin kurditeatteria. Genus och etnicitet i kurdisk teater i Sverige-tutkimusprojekti (Sukupuoli ja etnisyys kurditeatterissa Ruotsissa) tarkastelee sukupuolen ja etnisyyden roolia kurdilaisessa teatterissa Ruotsissa näyttelijätyön kautta
Kemal Görgú. Kuva Murat Kuseyri
