Solmittu ase ja julkisen taiteen muuttuva maisema

JP (Juha-Pekka) Väisänen

 

YK:n päämajan edustalla New Yorkissa seisoo yksi maailman tunnetuimmista rauhanveistoksista: ruotsalaisen Carl Fredrik Reuterswärdin The Knotted Gun, Solmittu ase. Revolverin piippu on väännetty solmuun. Ase on tehty käyttökelvottomaksi. Teos on pysynyt paikallaan yli neljä vuosikymmentä, mutta sen merkitys on liikkunut ajassa – aivan kuten julkinen taide ympärillämme

Rauhan symboli, joka syntyi väkivallan hetkestä

Reuterswärd teki teoksen vuonna 1980 John Lennonin murhan jälkeen. Hän ei pyytänyt siitä palkkiota, sillä hän halusi sen toimivan vetoomuksena väkivallattomuuden ja aseistariisunnan puolesta. Taidehistorioitsija Thomas Millrothin mukaan teos oli taiteilijalle henkilökohtainen kannanotto, mutta samalla universaali ele: kysymys siitä, mitä tapahtuisi, jos väkivallan logiikka katkaistaisiin.

Solmittu ase on sittemmin kopioitu eri puolille maailmaa, ja siitä on tullut yksi modernin rauhantaiteen tunnetuimmista symboleista. Tukholman Moderna Museetin johtaja Daniel Birnbaum on kuvannut Reuterswärdiä keskeiseksi hahmoksi ruotsalaisen modernismin vakiinnuttamisessa – ja juuri The Knotted Gun on hänen pysyvin perintönsä.

 

Patsaiden siirrot ovat herättäneet keskustelua historiasta, identiteetistä ja poliittisista jännitteistä. Maailman rauha -patsas on nyt Helsingin taidemuseon hallinnassa. Se on varastoituna Itä-Uudellamaalla, ulkona Sipoon seudulla. Sen on kerrottu palaavan Hakaniemeen mahdollisimman lähelle alkuperäistä paikkaansa vasta Kruunusillat-hankkeen valmistuttua, mutta tarkkaa paluupäivää ei ole vielä päätetty. Kuva: Hannu Häkkinen CCO 2.0.

Rauhantaide 2020‑luvulla – symbolit liikkeessä

Samaan aikaan kun Solmittu ase on säilynyt paikoillaan, monet muut julkiset teokset ovat liikkuneet. Suomessa patsaskiistat ovat voimistuneet Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Neuvostoliiton ajan lahjapatsaita on siirretty pois paikoiltaan Helsingissä, Turussa ja Kotkassa. 

Tutkimus osoittaa, että julkisen taiteen siirtäminen ei ole sattumanvaraista. Södertörnin yliopiston ja Valand Academyn Public Art Research Report (2018) kuvaa julkista taidetta ”jatkuvasti muuttuvaksi sopimukseksi”, jonka paikka ja merkitys riippuvat poliittisista ilmapiireistä ja yhteisöjen arvoista. Myös suomalainen tutkimus korostaa, että teosten tulkinta muuttuu yhteiskunnan mukana: teos, joka on aikanaan koettu neutraaliksi, voi myöhemmin näyttäytyä ongelmallisena.

Militarismin kyllästämä aika tekee Solmitusta aseesta poikkeuksen. Se on pysynyt paikallaan, mutta sen tulkinta elää maailman mukana.

Uusi solmu – rauhantaide kohtaa mielenterveyden

Lokakuussa 2024 Reuterswärdin teos sai uuden version Tukholmassa, kun Tim Bergling Foundation ja Non‑Violence Project julkaisivat päivitetyn Solmitun aseen väkivallattomuuden päivänä. Uusi veistos liittyy Inner Compass ‑koulutusohjelmaan, joka tarjoaa nuorille välineitä mielenterveyden ja konfliktinhallinnan tueksi.

Yhteistyö yhdistää kaksi näkökulmaa: väkivallattomuuden edistämisen ja nuorten mielenterveyden tukemisen. Non‑Violence Projectin perustaja Rolf Skjöldebrand kiteyttää järjestön filosofian: ”Tieto on paras ase kaikkea väkivaltaa vastaan”, sanoo Skjöldebrand.

Reuterswärdin alkuperäinen teos ei tarjonnut ratkaisua, vaan eräänlaisen pysäytyksen – solmun. Uusi versio laajentaa tätä pysähdystä: se kysyy, miten rauha syntyy arjen valinnoissa ja miten mielenterveys liittyy väkivallan ehkäisyyn.