Myanmarin diktaattorit pysyvät vallassa Venäjän avulla

Sari Taussi

 

Yksi muiden sotien varjoon jäävä väkivaltainen kriisi on parhaillaan meneillään Myanmarissa eli entisessä Burmassa.

 

Maa on ajautunut yhä pahenevaan sisällissotaan sen jälkeen, kun armeija kaappasi täyden vallan viisi vuotta sitten, helmikuussa 2021. Vallankaappaus pysäytti kymmenen vuotta kestäneen demokraattisemman ajan. Maan siviilijohto, muun muassa demokratiajohtajana maailmalla tunnetuksi tullut Aung San Suu Kyi, passitettiin vankilaan. 

 

Myanmarissa on useita etnisiä armeijoita, joista osa on sotinut keskusvaltaa vastaan jo vuodesta 1948, jolloin maa itsenäistyi Britannian siirtomaahallinnasta. Viiden viime vuoden aikana etnisten armeijoiden ja opposition riveihin on liittynyt myös kaupunkilaisia, kuten opiskelijoita, osaksi PDF-joukkoja (People’s Defence Force).

Opposition mukaan vuoden 2021 vallankaappauksen jälkeen on surmattu lähes 8 000 siviiliä ja pidätettynä on 22 000 ihmistä. Pelkästään maaliskuussa tänä vuonna armeija teki 917 ilmaiskua, joissa kuoli 483 ihmistä, kertoo ulkomailla toimiva maanpakolaishallitus NUG (National Unity Government).

 

Aseet ja ”lihamyllytaktiikka” tulevat Venäjältä

 

Myanmarin armeija pystyy jatkamaan armotonta sotaansa pitkälti Venäjältä ostamiensa aseiden turvin. Venäjä toimittaa hävittäjiä, helikoptereita, drooneja ja tiedusteluapua. 

 

Käytännössä Kaakkois-Aasian diktatuuri tukeutuu myös Venäjän Ukrainassa hankkimiin taktisiin oppeihin, arvioi tutkija Ian Storey. Hän työskentelee ISEAS-Yusof Ishak -instituutissa Singaporessa. 

 

Suurin tuki Myanmarin sotilaille tulee Kiinasta, mutta Venäjä on tärkein nimenomaan aseavun toimittajana, arvioi Storey joka on kirjoittanut vuonna 2023 ilmestyneen kirjan Putinin Venäjä ja Kaakkois-Aasia. “Kuolinluvut ovat kammottavia”, Storey sanoo Al Jazeeran haastattelussa. Storeyn mukaan venäläiset aseet mahdollistavat hirvittäviä iskuja Myanmarin siviilikohteisiin, kuten kouluihin ja sairaaloihin. 

 

Myanmarin armeija toteuttaa samanlaista omista uhreista piittaamatonta sotaa kuin Venäjä Ukrainassa. Tämän mahdollistaa osaltaan Myanmarissa vuonna 2024 voimaan tullut rekrytointilaki. Laki määrää kaikki 18-35 -vuotiaat miehet osallistumaan sotaan. Ihmisiä viedään jopa kodeistaan väkisin sotaan, johon he eivät halua osallistua. Määräys koskee myös naisia, vaikka ei yhtä tiukasti kuin miehiä, kertoivat Tampereen lyhytelokuvajuhlilla tapaamani Myanmarista tulleet elokuvaohjaajat. 

 

Rekrytointilaki on paisuttanut armeijaa arviolta jopa 100 000 henkilöllä, käytännössä ”ihmisaseilla”.

 

Venäjän ja Myanmarin suhde on lähentynyt 

 

Venäjä ja Myanmar ovat lähentyneet selvästi vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Venäjän entinen puolustusministeri ja maan turvallisuusneuvoston johtaja Sergei Shoigu kävi helmikuussa Myanmarissa solmimassa maiden välisen usean vuoden sotilasyhteistyösopimuksen, kertoo uutistoimisto TASS. Shoigu oli ensimmäinen korkeatasoinen ulkomainen vieras Myanmarissa viime vuoden vaalien jälkeen.

 

Myös Italiassa toimivan tutkimuslaitoksen tutkija Michał Lubina  sanoo, että kaveeraamalla Myanmarin juntan kanssa Venäjä vahvistaa rooliaan laajemminkin Kaakkois-Aasiassa. Myanmarin armeijalle Venäjä on ihanteellinen tukija. Venäjä on maantieteellisesti kaukana, eikä siksi minkäänlainen uhka - toisin kuin toinen tukija Kiina saattaa olla. Kiinalla  on veto-oikeus YK:n turvallisuusneuvostossa. 

 

Ukrainalta tullut aseita sekä juntalle että oppositiolle

 

Pitkään jatkuneen sotatilan synkkiä seurauksia on se, että kaikki sodan osapuolet -  kaupunkilaiset nuoretkin - tukeutuvat yhä enemmän aseisiin. 

 

Voi tuntua yllättävältä, että Myanmarin sisällissodalla on yhteys myös Eurooppaan,  Ukrainaan. Ukrainalla näyttää olevan  kontakti sekä junttaan että oppositioon.

 

Ukraina on myynyt  vuoden 2015 jälkeen aseita Myanmarin sotilasjuntalle, käy ilmi Justice for Myanmar -aktivistiryhmän selvityksistä. Vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen ihmisoikeusaktivistit vaativat, että aseapu juntalle on lopetettava välittömästi. Ilmeisesti asekauppa onkin huomattavasti vähentynyt viime vuosina.

 

Ukrainalla näyttää olevan yhteys myös Myanmarin oppositioon nykyaikaisen droonisodan kautta, sillä droonit eli lennokit ovat arkipäivää myös Myanmarissa. Äskettäisten uutisen mukaan ukrainalaisia drooniasiantuntijoita on käynyt Myanmarissa antamassa oppia etnisten armeijoiden taistelijoille. 

 

Esimerkiksi uutistoimisto Reuters välitti uutisen, että Ukraina vaati maaliskuussa kuuden Intiassa pidätetyn kansalaisensa vapauttamista. Intia syytti myanmarilaisia ja yhtä yhdysvaltalaista laittomasta rajanylityksestä Intian ja Myanmarin rajalla. Uutistoimisto Reutersin mukaan myanmarilaisia syytettiin myös droonien salakuljettamisesta Euroopasta Intian kautta Myanmariin.

 

Myanmarin presidentin tempaus läpäisi uutismuurin

 

Muutama viikko sitten Myanmarin uuden ”siviilipresidentin” armahduspäätökset läpäisivät Suomessakin uutisseulan. 

 

Min Aung Hlaing armahti yli 4 000 vankia ja sanoi muuttavansa lukuisat kuolemantuomiot elinkautisiksi vankeustuomioiksi. 

 

Uutinen vankien vapauttamisesta ja kuolemantuomioiden lieventämisestä on tietysti hyvä, mutta vähemmälle huomioille ei saisi jäädä se, että vain vajaa 300 vapautetuista vangeista on poliittisia vankeja. Vankiloihin jää yhä joukoittain viattomia siviilejä, sillä maanpakolaishallitus NUG:n tietojen mukaan vangittuna on yhä yli 22 000 ihmistä.

 

Vapautettujen joukossa ei myöskään ole maan tärkeintä siviilijohtajaa Aung San Suu Kyita. Hänen vankeustuomiotaan lyhennettiin kuudenneksella. Ei suuri lohtu, kun ottaa huomioon että tuomio oli alun perin 27 vuotta vankeutta. 80-vuotiaan naisen tuomio siis lyheni 22,5 vuoteen. Aung San Suu Kyin asema on karmea. 

 

Min Aung Hlaingin siirtyminen armeijan komentajasta presidentiksi on poliittista teatteria. Viime vuoden vaalit, joita oppositio boikotoi, eivät vieneet maata kohti demokratiaa. Esimerkiksi Suomessa asuvat myanmarilaiset eivät nähneet vaaleilla mitään merkitystä. 

 

Myanmarin sisällissota jatkuu vailla Suomen valtamedian erityistä huomiota.

 

Sari Taussi on Aasiaan erikoistunut, Yleisradion pitkäaikainen ulkomaantoimittaja, nyt eläkkeellä.